Koodaaminen tekoälyn kanssa

Tekoälyä voi käyttää tehokkaasti koodaamisessa eli ohjelmoinnissa. Tältä AIKoodaus.fi-sivustolta löytyy tiivis tietopaketti siitä, miten tekoälyn avulla tehtävässä koodauksessa voi lähteä liikkeelle. Käsittelyssä ovat myös tekoälyohjelmoinnin hyvät puolet ja huomioitavat asiat. Sivusto on suunnattu erityisesti henkilöille, joilla ei ole ainakaan paljon koodauskokemusta.

Työkalut tekoälykoodaukseen

Tekoälyn avulla tehtävään ohjelmointiin on tarjolla kahdenlaisia sovelluksia. Sellaisia, joita tarjoavat suoraan varsinaisten tekoälyjen (kuten ChatGPT, Claude ja Gemini) kehittäjät sekä sellaisia, joiden ulkopuoliset kehittäjät ovat luoneet erityisen ohjelman, joka toimii varsinaisen tekoälyn päällä.

Tuo asia voi kuulostaa monimutkaiselta ja jopa hämmentävältä, mutta taustalla on se, että alkujaan itse tekoälyjä tarjoavat tahot eivät mahdollistaneet helppoa koodausta niiden ohjelmilla ja jotkin tahot sitten perustivat yrityksiä, joiden tavoitteena oli luoda tekoälyn päällä pyöriviä ohjelmia, jotka mahdollistivat tekoälyn helpon käytön koodaukseen. Nyttemmin tekoälyjä kehittävät yritykset ovat tehneet helpoksi sen, että suoraan niiden omaa palvelua hyödyntäen voi tehdä aikoodausta.

Jos tekoälyä kehittävä yritys tarjoaa itse helppoa vaihtoehtoa koodaukseen, niin on tuota varten monesti kuitenkin kehitetty erillinen "alisovellus" tekoälyn kylkeen. Esimerkkinä tuosta voi mainita, että ChatGPT:n kohdalla koodausta helpottava alisovellus on nimeltään Codex, Clauden kohdalla se on nimeltään Claude Code ja Geminin kohdalla työkaluja on tavallaan kaksi: Antigravity ja AI Studio.

Erillisiä / ulkopuolisia sovelluksia tekoälykoodaukseen ovat esimerkiksi Cursor, Replit, Lovable, Rork ja Bolt AI.

Tekoälyn roolin koko ohjelmoinnissa

On eroja siinä, millä tavalla eri ohjelmia voi käyttää tekoälykoodauksessa. On sellaisia ohjelmia, joiden rooli on lähinnä auttaa jo osaavaa ohjelmoijaa täydentämään käyttäjän kirjoittamaa koodia ja sitten on sellaisia tekoälyjä, jotka voivat suorittaa koko koodauksen itsenäisesti käyttäjän promptin (= tekoälylle annettavan kehotteen / viestin) perusteella. Jos tekoäly suorittaa koko koodauksen itsenäisesti, niin käytetään monesti ilmaisua: vibekoodaus. Niin sanotun vibekoodauksen eli fiiliskoodauksen taustalla voi nähdä olevan sen lähtökohdan, että koodausta tehdään erityisen rennossa hengessä.

Vibekoodauksella oli varsinkin aiemmin jopa hieman huono maine, koska sitä tehdessä sovelluksista tuli melko helposti puutteellisia ja sellaisia, että niitä ei esimerkiksi tietoturvaongelmien takia oikein voinut tarjota muiden käytettäväksi. Tekoälyt ovat kuitenkin kehittyneet vuosina 2025 ja 2026 jopa aiempaa paljon paremmiksi koodauksessa ja nykyään lähestytään pistettä, jossa vibekoodaus alkaa mahdollistamaan aidosti hyvien palveluiden / tuotteiden tekemisen. Siihen kuitenkin liittyy edelleen mahdollisia ongelmia.

Tekoälykoodauksen mahdolliset ongelmat

Kokemuksien perusteella vuonna 2026 tekoälyohjelmointiin voi liittyä varsinkin kahdenlaisia ongelmia. Ensimmäiset liittyvät siihen, että tekoäly ei osaa huomioida kaikkia yksityiskohtia ja toinen liittyy koodatun ratkaisun tietoturvaan. Ensin mainitun kategorian ongelma voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos koodaa tekoälyä käyttäen jonkin ohjelman, niin ei se toimi yhtä hyvin kaikilla eri laitteilla (esim. iPhone vs Android). Tai sitä, että vaikkapa jokin painike ei toimi ohjelmassa.

Tietoturvaongelmat voivat puolestaan liittyä esimerkiksi siihen, että jos aikoodattu ohjelma pyytää käyttäjiä rekisteröitymään, niin ei rekisteröityjen käyttäjien tietoja ole suojattu riittävän hyvin. Tai siihen, että jos palvelussa on esimerkiksi niin sanottuja ylläpitäjien tilejä, joilla on laajat käyttöoikeudet sekä niin sanotusti tavallisten käyttäjien tilejä, joilla on suppeammat käyttöoikeudet, niin voi tavallisilla käyttäjillä kuitenkin olla joissakin tilanteissa mahdollisuus hankkia ilman lupaa ylläpitäjien käyttöoikeudet ja sitten mahdollisesti tehdä toimia, jotka esimerkiksi aiheuttavat ongelmia palvelun käytettävyyteen.

Miten aloittaa tekoälykoodaus vuonna 2026?

Vuonna 2026 paras palvelu aikoodaukseen on mielestäni Claude Code. Sitä voi käyttää, kun on ostettuna Claude-tekoälyn Pro-versio. Kyseisen tilaustason hinta on noin 20€/kuukausi. Syy, miksi Claude Code on mielestäni paras palvelu tekoälykoodaukseen on se, että kyseinen tekoäly on hyvä sekä koodauksen teknisessä puolessa että huomioimaan koodatun ratkaisun tyylikkään ulkonäön. Vertailukohtana voi mainita, että ChatGPT Codex on hyvä teknisessä puolessa, mutta huomattavasti heikompi siinä, miten tyylikkäitä sovellusten / ohjelmien ulkonäköjä se osaa tehdä.

Mikäli ei ole aiemmin käyttänyt ulkopuolisia tekoälykoodauksen palveluita, kuten Cursor tai Lovable, niin ei niitä mielestäni ole järkevää ottaa käyttöön enää vuonna 2026 – varsinaiset tekoälyt kehittyvät jatkuvasti paremmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi.

Tekoälykoodauksen kohdalla kannattaa lähteä liikkeelle erittäin yksinkertaisista asioista, jotta oppii tekoälyn rajoitteista ja vahvuuksista liittyen koodaukseen. Suosittelen vahvasti sitä, että käyttää tekoälyä jonkin oman kiinnostusalueen ratkaisun koodaamiseen – eli esimerkiksi sellaista pientä sovellusta varten, joka voi auttaa jossakin tylsässä työhön tai harrastukseen liittyvässä asiassa. Kun tekoälyn avulla tekee ohjelmointia sellaista asiaa varten, jonka tuntee jo ennalta hyvin, niin oppii erityisen tehokkaasti siitä, missä tekoäly on hyvä ja missä ei.

Kun käyttää Claude Codea aikoodaukseen, niin alkaa koodaaminen käytännössä sillä, että kirjoittaa tekoälylle kuvauksen siitä, minkälaisen sovelluksen haluaa toteuttaa. Kuvauksen kannattaa olla yksityiskohtainen ja kattava. Nuo asiat auttavat vähentämään mahdollisia myöhempiä ongelmia.

Tekoälyohjelmoinnin hyvät puolet

Tekoälyohjelmointi voi säästää paljon aikaa. Se voi myös säästää rahaa. Jälkimmäinen asia voi tapahtua esimerkiksi sitä kautta, että ei ole pakko ostaa jotakin ulkopuolista sovellusta, kun voi koodata sen itse tekoälyä käyttäen. Tekoälyä koodaukseen käyttäessä voi myös saada juuri omiin tarpeisiin erityisen hyvin sopivan sovelluksen: kun teet tekoälyn avulla ohjelman, niin voit ottaa ohjelmaan mukaan kaikki haluamasi ominaisuudet ja jättää pois ne, joille ei ole käyttöä.

Onko AI-koodausta helppo oppia?

AI-koodauksen oppiminen sille tasolla, että voi rakentaa esimerkiksi yksinkertaisia sovelluksia omaan käyttöön on melko helppoa. Haastetta tekoäly-avausteisen koodaamisen oppimiseen voi kuitenkin tuoda esimerkiksi se, että ohjelmointiin liittyy paljon sellaisia termejä, jotka ovat monelle täysin vieraita. Kun termien merkitykset opettelee, niin muuttuu esim. AI-koodaus paljon helpommaksi.

Yhteydenotot

Voit halutessasi ottaa aikoodaus.fi-palvelun ylläpitoon yhteyttä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: yhteys@aikoodaus.fi.